The ”Arab Spring” in Global Perspective: Social Movements, Changing Contexts and Political Transitions in the Arab World (2010-2014)

Abstrakti

tämän luvun tarkoituksena on tutkia ”sosiaalisen liikkeen” käsitteen käytön tarkoituksenmukaisuutta analysoitaessa arabimaailmassa viime vuosina tapahtunutta kehitystä, ja tällaisen kehityksen kriittisen lukemisen avulla hahmottaa uudelleen tällaisten liikkeiden rooli verrattuna muihin taustatekijöihin. Tässä omaksuttu sosiaalisen liikkeen määritelmä liittyy sellaisten yksilöiden ja ryhmien verkoston olemassaoloon ja toimintaan, jotka jakavat tietynlaisen kollektiivisen kohtalon tunteen ja pyytävät kollektiivisesti sosiaalista ja poliittista muutosta erilaisin vastalausein. Tulkinta siitä, mitä arabimaailmassa tapahtui vuoden 2010 jälkeen, on kuitenkin erittäin herkkä operaatio, sillä yhteiskunnallisten liikkeiden käynnistämät prosessit muuttuivat usein sisällissodiksi, vallankaappauksiksi ja/tai konservatiiviseksi poliittiseksi kehitykseksi. Sekä paikalliset väitteet että kansainvälinen geostrategia sotkeutuvat myös erilaisten tapahtumaketjujen määrittämiseen, joten on vaikea arvioida yhteiskunnallisten liikkeiden tarkkaa roolia niiden tapahtumien sytyttämisessä, jotka johtivat paikan mukaan vallanvaihtoon tai eivät johtaneet siihen. Mitä enemmän aikaa kuluu tapahtumien jälkeen, sitä enemmän tutkijat alkavat epäillä yhteiskunnallisten liikkeiden roolia. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia seuranneesta ja välittömästi seuranneesta vallankumousromantiikan kaudesta on tulossa paljon ympäripyöreämpien tulkintojen kohde. Vaikeutta lisää se, että kansalaispiirin olemassaolon ja luonteenpiirteiden hahmottaminen arabimaailman kulttuurisessa kontekstissa on ollut kestokulttuuristen kliseiden kohteena. Kansalaismielenosoitusten olemassaoloa ja roolia yhteiskunnassa on siis analysoitava historiallisesti ja antropologisesti, jotta voidaan arvioida nykyajan protestien luonnetta. Tässä luvussa väitän, että yksi välttämättömistä edellytyksistä sosiaalisten liikkeiden mobilisoinnin logiikan selittämiseksi on arvioida uudelleen alueen kansalaispiirin historiallista ulottuvuutta. Nykysosiaalisia liikkeitä, mutta myös niiden kehitystä vuodesta 2011 lähtien, ei voi ymmärtää tarkastelematta liikekannallepanon historiaa tässä kulttuurisessa kontekstissa. Tutkin siis tässä yhteydessä kansalaisulottuvuuden juuria arabimaailmassa ja seuraan sen kehitystä ja rajoja alueella vuodesta 2010 lähtien vallinneissa tapahtumissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.